NOKKOSLETUT

Paistoin eilen lounaaksi nokkoslettuja. Olen haaveillut niistä pitkään,mutta toteutus on tuntunut liian työläältä. Kuitenkin aamu-ulkoilun aikana totesin , että tää se päivä on. Hain sisältä sakset ja käskin assistentin näyttämään missä tietää kasvavan nokkosia. Pieni apuri juoksi pihaa ristiin rastiin ja osoitti herkullisimmat nokkospaikat.

Nokkosletut

5 dl maitoa
2 1/2 dl jauhoja (laitoin täysjyvävehnäjauhoja)
loraus öljyä
hippunen suolaa
nokkosia

Ohje jota mukailin taisi suositella litran verran nokkosia. En tiedä minkä verran meillä oli,mutta ei lähellekkään litraa. Ryöppäyksen jälkeen ehkä desi. Saimme kuitenkin lettuihin vihreän värin,mutta mitään nokkosen makua emme.

Nokkoset pitää ryöpätä, ennen käyttöä eli minä keitin niitä Kotilieden ohjeen mukaan 5 minuuttia vedessä ja sen jälkeen huuhdoin siivilässä kylmällä vedellä.(nyt kun tarkistin,olisi pitänyt kuivatakkin mutta se kyllä jäi) Keitinvesi kannattaa kaataa kukille!

Makuraadin jäsenet arvioivat letut: "Voidaanko me syödä näitä aina ja talvellakin."

Nokkosesta kasvina:
Lähteeni: http://www.yrttitarha.fi/kanta/nokkonen/

Nokkonen on ollut pitkään yleinen hyötykasvi, jota on syöty ravitsevana vihanneksena. Keittiökasvina nokkonen tunnetaan jo Rooman valtakunnan ajoilta. Pinaatti ja sen viljely on sittemmin syrjäyttänyt nokkosen. Nokkonen sisältää erittäin paljon piitä, rautaa ja C-vitamiinia (n. 100 mg/100g); vihreissä osissa on korkea klorofyllipitoisuus. Kasvi sisältää myös tärkeitä A-, B-, E- ja K-vitamiineja. Nokkosessa on mm. pinaattiin verrattuna seitsenkertaisesti rautaa. Nokkosen ravintoarvo on erittäin korkea. Mikään kasvi Suomessa ei sisällä yhtä paljon mineraalisuoloja kuin nokkonen.

Ruuaksi tarkoitettu nokkonen kerätään ennen kukintaa aurinkoisen jakson jälkeen, jolloin sen nitraattipitoisuus on alhaisimmillaan. Keruu voidaan aloittaa heti kun versot ovat 10-15 cm ja jatkaa myöhäiseen syksyyn. Ennen käyttöä tuore nokkonen ryöpätään. Keitto ja kuivaus tuhoavat poltinkarvojen myrkyn. Säilöminen talven varalle onnistuu joko kuivaamalla tai pakastamalla ryöpätyt nokkoset käyttöön sopivissa erissä.