lauantai 2. helmikuuta 2013

ONNEN MURUJA

Pieninä muruina maailmalla, leivänmurut, hiekanmurut, tiedonjyvät... Tänään oli lauantai, josta tuntui että mitäs siitä nyt kertomaan. Mutta sitten kun sen murskaa pieniksi muruiksi, niin johon rupeaa tarttumapintaa löytämään.

Siis tämä lauantai toinen toista kaksituhattakolmetoista:
8.30 herätys, kun pienin rullautuu ylitseni ja juoksee kanta-astuen leikkihuoneeseen, tuoden hetken kuluttua autokirjaa, josta kuuluu aamutuimaan sopivasti sopivaa vrum vruum ääntä.Se toinen niistä pienistä ilmoittaa olevansa todella nälkäinen.

Keksin, että tänään jos koskaan lähdetään ostamaan isommalle H:lle sukset ja hoitamaan muutama asia. Autoon, kirpputorille, Lindexille, Prismaan ja kotiin. Keikka heitetty tehokkaasit 2 tunnissa.

Hernekeitot kattilaan ja eiliset pannukakut nätisti esille.

Kolme kuvakirjaa ja äidin päiväunet. Nukutettava ilmoitti menevänsä siksi aikaa leikkimään autoilla, kun sää nukut.

Nakit ja muusi porkkanaraasteella + lauantain iloksi ykköskaljaa!

Hiihtokoulua pihamaalla. Elämän ensimmäinen kerta ja sukset eivät tottele. Huutoa, itkua, iloa ja riemua onnistumisesta. Tarvoin umpihangessa vierellä ja tsemppasin. Huomenna äiti vie sinut ladulle.

Piipahdus mummolla ja papalla, vanhojen Keskisuomalaisten lukua ja iltariehumiset check!

Saunaa, Putousta ja perunarieskaa murusina pöydän alla.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti